Asiakirjoja

Tälle sivulle olemme skannanneet Värjäämöön liittyviä asiakirjoja. Lisäämme uusia asiakirjoja lähitulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan.

Tampereen rakennuskulttuuriraportti 1984

Tampereen kaupunginhallitus asetti 8.2. 1982 tilapäisen toimikunnan selvittämään kulttuurihistoriallista, rakennustaiteellista ja maisemallista suojelua Tampereella. Raportti julkaistiin itsenäisenä julkaisuna 1984 ja lisäksi 1985 osana julkaisua "Tampereen rakennuskulttuuri, maisemat ja luonnonsuojelu".
Julkaisun kappale Toimikunta ja sen tehtävät listaa sivulla 11 keskeisen kaupunkialueen yli satavuotiaat rakennukset. Nuorin listatuista rakennuksista on Aleksanterin kirkko vuodelta 1881. Lähes 30 vuotta aiemmin valmistunutta Finlaysonin vanhaa Värjäämöä ei kuitenkaan mainita listalla.
Muutoin julkaisu toteaa Finlaysonin tehdasalueen olevan niin rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti kuin maisemallisestikin erittäin merkittävä kohde.
Kohdeluettelon mukaan Finlaysonin tehdasalue on kaupunginosan numero 1 kortteli numero 1 - kyse on siis Tampereen ydinkaupungista.
Värjäämö mainitaan lyhyesti Finlaysonin tehdasaluetta kuvaavaassa kappaleessa sivun 28 alalaidassa.
Mainitut julkaisut löytyvät Tampereen kaupunginkirjastoista.

Neuvottelumuistio/Sopimus 20.3. 1987

Keväällä 1987 Tampereen kaupunki ja Finlaysonin alueen silloinen omistaja Asko Oy neuvottelivat alueen tulevaisuudesta. Neuvotteluista kirjoitettiin neuvottelumuistioksi nimetty dokumentti, joka on Värjäämön suhteen merkityksellinen seuraavista syistä:

Kahdeksan vuotta ennen asemakaavoitusta Tampereen kaupunki ja alueen silloinen omistaja siis tekevät kirjallisen dokumentin, joka julkaisemattomiin ja osin virheellisiin lähdetietoihin perustuen sulkee Värjäämön suojeltavien rakennusten listalta. Samassa dokumentissa Tampereen kaupunki vahvistaa apulaiskaupunginjohtajan, kaavoituspäällikön ja kiinteistöpäällikön allekirjoituksin pyrkivänsä edistämään tätä alueen omistajan kanssa saavutettua yhteisymmärrystä. Kaupunkilaisten lienee oikeutettua kysyä, että miten hyvin vuoden 1995 asemakaavan valmistelutyössä on paneuduttu Finlaysonin vanhan Värjäämön maisemallisiin, rakennustaiteellisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin, jos kaupunki on jo kahdeksan vuotta aiemmin sitoutunut johtavien virkamiestensä allekirjoituksin toisenlaisiin pyrkimyksiin?

Neuvottelumuistion/Sopimuksen 20.3. 1987 liite eli ns. "Karvalan suunnitelma"

1980-luvulla Finlaysonin alueen silloinen omistaja teetätti Arkkitehtitoimisto Karvala ja Silvennoinen Oy:llä selvityksen Finlaysonin tehdasalueen käyttö- ja rakennusmahdollisuuksista. Tämä suunnitelma on edelleen kateissa lukuunottamatta yhtä, Finlaysonin kirkon aluetta koskevaa sivua. Säilynyt sivu ja dokumenttiin tehdyt viittaukset kuitenkin kertovat, että suunnitelman pääasiallinen tarkoitus oli maksimoida alueesta saatava taloudellinen hyöty piittaamatta alueen maisemallisista, historiallisista tai rakennustaiteellisista arvoista:

  • Neuvottelumuistion/Sopimuksen 20.3. 1987 mukaan "Karvalan laatiman yleistarkastelun perusteella kaupungin edustajien käsitys on, että korttelin 1 hyväksyttävä kerrosala on osapuilleen 90 000 kerrosalaneliömetriä + palatsirakennuksen, 6-vooninkisen museoitavan tehdasrakennuksen ja voimalaitoksen olemassa olevat rakennusoikeudet. Tässä kerrosalalaskelmassa ei ole tarkemmin otettu kantaa niihin maanalaisiin jo olemassa oleviin tiloihin, joita voidaan kunnostaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi. Muunmuissa näiltä osin rakennusoikeus voi olla suurempi nyt arvioitua.".
  • Edelleen neuvottelumuistio/sopimus 20.3. 1987 käsittelee kortteli yhden Puuvillatehtaankadun pohjoispuolista aluetta Karvalan selvityksen perusteella seuraavasti: "Alueen käyttötarkoitus asuin-, liike- ja toinistorakennusten alue, yhteinen kerrosala n. 15 000 m2, mutta lopullinen kannanotto rakennusoikeuden määräksi ja massoitteluksi vaatii kuitenkin lisätarkasteluja. Tästä enintään 20 % voidaan käyttää liiketarkoituksiin. Näissä luvuissa ei ole mukana palatsia eikä voimalaitosta, jotka säilyvät entisessä käytössään."
  • Neuvottelumuistion/Sopimuksen 20.3. 1987 mukaan "Karvalan luonnoksessa on osoitettu 6-vooninkisen rakennuksen ympäristöön maanpäällisiä lisärakennusmahdollisuuksia." - Väinö Linnan aukio oli siis tarkoitus täyttää uudella rakennusmassalla.
  • Neuvottelumuistio/Sopimus 20.3. 1987 toteaa Finlaysonin kirkon korttelista seuraavaa: "Puuvillavarastot voidaan purkaa ja näiden paikalle rakentaa uusia asuinrakennuksia periaatteessa Karvalan luonnostelemalla tavalla, kuitenkin siten, että rakennusmassat alenevat kirkkoa kohden tultaessa ja myös katkeavat. Alustavan tarkastelun mukaan kahden tontin yhteinen rakennusoikeus olisi noin 8 600 m2, mistä 740 m2 tulee vanhojen puutalojen osalle."
  • Karvalan muistion ainoan säilyneen sivun mukaan välittömästi Finlaysonin 1897 valmistuneen kappelin viereen oli tarkoitus pystyttää 8-kerroksinen kerrostalo.
Finlaysonin tehdasalue on koko maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen keskusta-alue. Alue on rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti keskeinen ja arvokas. Myöhempinä aikoina Karvalan suunnitelma onkin nostanut julkisuudessa esiin mm. seuraavia kysymyksiä:
  • Millaisin arvoin, koulutuksin ja ammattitaidoin varustettu arkkitehtitoimisto pystyy ohittamaan Finlaysonin alueen ainutlaatuiset arvot edellä osoitetulla tavalla?
  • Miten on mahdollista, että rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaalla alueella valmistelevan virkamiestyön pohjaksi otetaan alueen omistajan tilaama, näin räikeästi alueen erityisyyttä huomioonottamaton suunnitelma?
  • Miten on mahdollista, että Tampereen kaupunki ei pysty esittämään päätöksenteossa käytettyjä virallisia asiakirjoja? Miten laadukkaita työmenetelmiä käyttää arkkitehtitoimisto, joka ei pysty arkistoimaan edes omia suunnitelmiaan luotettavasti?

Lasse Kosusen raportti 30.10. 1994

Finlaysonin uuden asemakaavan YVA-osaan (ympäristövaikutusten arviointi) sisältyvä Kosusen raportti toteaa Värjäämöstä puoli vuotta ennen asemakaavan hyväksymistä, että "asemakaavassa se on luokiteltu poistuvaksi rakennuskannaksi.". Raportti tehtiin Tampereen Kiinteistö Invest Oy:n toimeksiannosta.

Sopimus- ja luovutuskirja 21.2. 1995?

Tämän asiakirjan "perkaaminen" on kesken. Lyhyesti sopimuksessa on kyse siitä, että vastineeksi Värjäämön purkamisen mahdollistavan asemakaavan 7299 hyväksymisestä Finlaysonin alueen tuolloinen omistaja Asko Oy luovuttaa kaupungille omistamiaan tontteja ilman muuta korvausta.

Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan 7299 17.05. 1995

Kokouksessaan 17.05. 1995 Tampereen kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan 7299, joka mahdollistaa Värjäämön purkamisen. Tähän päätökseen liittyvät asiakirjat pyrimme skannaamaan tähän kohtaan. Aikaisemmista kohdista käy ilmi, että Tampereen kaupungin johtavat virkamiehet sopivat kirjallisesti Finlaysonin alueen silloisen omistajan kanssa Värjäämön purkamiseen johtavasta valmistelutyöstä jo vuonna 1987. Tämä omistajan kanssa kirjallisesti sovittu valmistelutyö konkretisoitui 1995 monisatasivuiseen esitykseen, jossa Värjäämön sovittu puuttuminen suojelulistalta oli kuin neula heinäsuovassa. Kaupunginvaltuusto ei huomannut virkamiesten esitykseen leipomaa yksityiskohtaa ja hyväksyi asemakaavan.

Kaupunginhallituksen kokous 07.12. 1998

Kaupunginjohtaja Rantasen esityksestä ja jäsen Välimäen ponnesta ja eriävästä mielipiteestä huolimatta kaupunginhallitus päättää, että Pirkanmaan ympäristökeskukselle annetaan lausunto, jonka mukaan Värjäämöä ei tule suojella.

  • "Asemakaavan valmistelun yhteydessä osapuolet neuvottelivat kaavan toteuttamiseen liittyvistä kysymyksistä. Neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimus- ja luovutuskirja allekirjoitettiin 4.1. 1995. Edelleenkin kaupunkia sitovan asiakirjan osapuolia ovat kaupungin lisäksi Asko Oy ja Tampereen Kiinteistö Invest Oy. Sopimus- ja luovutuskirjan hyväksynnällä kaupunki on ilmaissut tahtonsa myötävaikuttaa asemakaavan toteutumiseen"
Kuvaavaa on, että 4.1. 1995 allekirjoitettua sopimus- ja luovutuskirjaa ei tietenkään löydy mistään. Vastauksessaan asiakirjapyyntöön 17.3. 2004 Tampereen apulaiskaupunginlakimies Juha Perämaa toteaa, että sopimuksesta "ei löydy merkintöjä" ja arvelee sen tarkoittavan 21.2. 1995 allekirjoitettua sopimus- ja luovutuskirjaa Tampereen kaupungin sekä Asko Oy:n ja Tampereen Kiinteistö Invest Oy:n välillä.

Valtion rakennustaidetoimikunnan esitys 11.5. 2001

Valtion rakennustaidetoimikunta esittää Tampereen kaupungille ja vakuutusyhtiö Varman tytäryhtiölle Tampereen Kiinteistö Invest Oy:lle ratkaisua, jolla Finlaysonin "korvaamaton miljöökokonaisuus" mukaanlukien Värjäämö voidaan säilyttää.

Asiakirjapyyntö, vastaus 17.03. 2004

Vastauksessaan Tampereen rakennussuojeluseuran asiakirjapyyntöön apulaiskaupunginlakimies Juha Perämaa toteaa, että "ns. Karvalan muistio ei ole kaupungin hallussa" ja että asiaa valmistelleen arkkitehti Kristiina Jääskeläisen mukaan ko. dokumentti "ei ole ollut missään vaiheessa muiden asiakirjojen joukossa". Lisäksi hän toteaa, että kaupunginhallituksen 7.12. 1998 kokouspöytäkirjassa mainitusta kaupunkia Värjäämö-asiassa sitovasta sopimuksesta "ei löydy merkintöjä" ja arvelee sen tarkoittavan 21.2. 1995 allekirjoitettua sopimus- ja luovutuskirjaa Tampereen kaupungin sekä Asko Oy:n ja Tampereen Kiinteistö Invest Oy:n välillä.